Sala Situasaun Sentru Integradu Jestaun Krize (SIJK) rejista kazu pozitivu COVID-19 hamutuk 253, rekoperadu na’in 162 no kazu ativu 1.818.
“Kazu detetatu foun 253 iha Dili 203, iha munisípiu seluk 50. Totál kazu konfirmadu kumulativu ohin, sura hosi 21 marsu 2020 hamutuk 3.879. Rekoperadu 162. Kazu ohin, 1.818,” Koordenadór Forsa-Tarefa ba Prevensaun no Mitigasaun, Rui Maria de Araújo, hateten liu hosi komunikadu, kinta ne’e.
Notísia relevante:COVID-19: pozitivu 133, rekoperadu 129 no ativu 1.727
SIJK fó-sai ba públiku katak, ohin, iha kazu óbitu ho COVID-19 na’in-tolu. Ida iha fatin izolamentu ba kazu moderadu ho grave iha Vera Cruz no na’in-rua seluk, detetadu pozitivu iha loron hirak liu bá, maibé rekuza atu baixa iha Vera Cruz, no obriga-an hela de’it ka fila ba uma. Ida iha Liquiça, ida iha Caicoli, Dili.
“Ohin ekipa saúde konjunta simu informasaun katak, ida iha Liquiça iis-kotu iha uma, ida iha Caicoli, Dili, iis-kotu, iha dalan ba HNGV. Detalla seluk sei hato’o iha Komunikadu Imprensa tuir mai,” Rui Maria de Araújo, hateten.
Hosi horisehik mai ohin, hamutuk hotu Laboratóriu Nasionál Saúde halo testes PCR 984 iha Dili, ho detalla hanesan tuir mai, Vijilánsia sentinela 48, Rastreiu ba kontaktu ka Contact tracing 75, Rastreiu Aleatóriu ka Random Screening 487, Viajen sai-hosi serka sanitária Munisípiu Dili 319, Viajen internasionál 21 no Follow up iha kuarentena 24.
Totál testes PCR ne’ebé halo horisehik iha munisípiu sira-seluk, REAOA n HNGV, hamutuk 559, ho detalla hanesan tuir-mai, Baucau 131, Ermera 107, Maliana 4, Maubisse 91, RAEOA laiha, Suai 124, Viqueque 45 no HNGV 57.
Atu bele hatene surtu ida ninia evolusaun, no mós surtu ne’e aumenta ka diminui, indikadór ida ne’ebé matenek-na’in epidemiolojia nian uza, maka insidénsia.
Konvensionalmente insidénsia sukat totál kazu foun, kada loron, pur 100 mil habitante, no hatudu risku ne’ebé populasaun iha atu hetan da’et moras ida.
Hosi insidénsia COVID-19 iha Timor-Leste (TL) durante loron hitu ikus maka 10,9 /100 mil abitante, enkuantu ba de’it munisípiu Dili 34,8/100 mil abitante.
Insidénsia iha leten sei nafatin hatudu katak, munisípiu Dili mak fatin ho risku bo’ot liu atu populasaun hetan da’et & hada’et tutuan virus SARS-CoV-2.
Informasaun hosi izolamentu
Iha 13 maiu 2021, izolamentu Vera Cruz halo tratamentu ba kazu detetadu na’in 32. Iha área obstetrisia nain 11, no iha medisina interna na’in 22.
Sira na’in 11 iha obstetrisia, kategoria moderadu hotu, sira-nia kondisaun estável. Hosi sira-na’in 22 iha medisina interna, ualu grave, ida uza ventiladór, rua uza CPAP, na’in-lima uza oksijéniu, na’in 14 moderadu.
Informasaun adisionál
Hakarak fó hanoin hikas ba públiku katak, bele uza númeru hotline 119, hodi kontakta ekipa operasionál iha Ministeriu Saúde, ezemplu, bainhira hakarak halo swab ba teste PCR, bele kontakta 119, hafoin ema ne’ebé atende telefone sei enkamiña ba ekipa vijilánsia epidemiolójika hodi bele organiza.
Nune’e mós bainhira iha dúvida ka presiza atendimentu ruma relasiona ho Surtu COVID-19, halo favór liga ba 119.
Aproveita informa mós ba públiku katak, fatin atu halo teste PCR maka hanesan tuir-mai, bainhira sente moras isin-manas, mear, kakorok moras ka sintoma seluk tan, bele ba konsulta iha Sentru Saúde ne’ebé besik, atu bele halo swab.
Bainhira atu husu autorizasaun esesionál sai-hosi serka sanitária iha Dili, bele ba halo swab iha Centro Convenções Dili (CCD).
Bainhira sente katak, sai kontaktu-besik ba ema ruma ne’ebé detetau pozitivu ona, no seidauk hetan kontaktu hosi ekipa konjunta saúde, bele liga ba númeru 119, atu organiza oinsá foti swab.
Ekipa Saúde na Familia (SnF) iha Sentru Saúde sira iha Dili, halo mós vizita ba bairru ho aldeia sira ne’ebé detetadu kazu barak ona.
Sira ne’ebé iha síntomas, ka sente kontaktu besik ho kazu pozitivu ruma, bele hakbesik ba sira hodi halo swab.
Ba populasaun iha Timor-Leste laran tomak, favór respeita nafatin regra prevensaun no ijiéne individuál, ne’ebé Governu hatu’ur ona, atu prevene moras COVID-19 da’et ba mai.
Regra sira ne’e mak hanesan uza mascara, fase liman beibeik ho sabaun ka dezinfetante ruma, evita kose liman ba matan, inus ho ibun, bainhira kumprimenta-malu, la presiza ka’er-liman, bensa-liman, rei-malu ka haku’ak-malu, evita halibur-malu barak, hamri’ik ka tur do’ok hosi ema seluk, mínimu metru ida ho balun.
Jornalista: Felicidade Ximenes
Editór: Cipriano Colo